Miksi polut?

Voimme pitää itseämme Suomessa hyvin etuoikeutettuina mahdollisuudesta mennä metsään ja poluille vain pienen matkan päässä kotoamme. Luonnon ja metsän terveysvaikutuksia on tutkittu ympäri maailmaa ja niillä on kiistattomasti hyvin merkittävä rooli ihmisen hyvinvointiin erityisesti henkisellä, mutta myös fyysisellä tasolla.

Tutkimusprofessori Liisa Tyrnäväinen on tutkinut metsän vaikutukseen hyvinvointiimme. Hänen mukaansa metsän myönteiset terveysvaikutukset alkavat tuntua, kun kaupunkilai­nen viettää lähiviheralueilla vähintään viisi tuntia kuukaudessa. Yhtenäi­sen, pääasiassa luonnon ääniä sisältävän metsän ”lääkepitoisuus” on suurempi kuin rakennettujen viheralueiden: jo kaksi tai kolme oleskelu­kertaa viikossa lisää hyvinvointia.

Polkujuoksusta tekee erityisen mielekästä maaston monipuolisuus, nopeasti vaihtuvat maisemat ja tarkkaavaisuutta vaativa, jopa leikkisältä tuntuva eteneminen. Jokainen lenkki voi tuntua jopa pieneltä seikkailulta.

Juurakot ja kiemurtelevat polut haastavat motoriikkaamme huomattavasti enemmän kuin tasamaalla juoksemisessa. Tämä synnyttää tehokkaasti intervalli tyyppistä harjoittelua, jossa välillä noustaan ylös kovemmalla sykkeellä ja sitten taas rullaillaan alas sykkeen laskiessa. Luonnon keskellä ajantaju häviää ja pääset nauttimaan hiljaisuudesta, lintujen laulusta ja puiden kohinasta.

Kun astumme ulos vihreään rentoudumme, ja kohollaan oleva verenpaine laskee sekä “stressihormoni” eli kortisolin määrä syljessä laskee. Tarkkaavaisuus ja muisti paranevat noin kolmessa vartissa. Ajatukset selkiytyvät ja omaa elämää on helpompi pohdiskella. (Terveysmetsä, Marko Leppänen)

Itävaltalaisessa tutkimuksessa ihmiset arvioivat, että he tunsivat metsissä käynnin jälkeen 87% vähemmän stressiä kuin ennen käyntiä. (Terveysmetsä)

Miksi juoksu?

Luonnon lisäksi toinen merkittävä hyvinvointiin vaikuttava tekijä on juoksu. Juoksemisen parantavat vaikutukset erilaisiin henkisiin ja fyysisiin sairauksiin ja olotiloihin on pitkä. Kun juoksun hyvinvointivaikutuksia mietitään, niin Frank Brooks Mainen Porlandista kuvailee sitä upeasti:

“Juoksulenkin jälkeen tunnet olosi luultavasti tyytyväisemmäksi, rauhallisemmaksi ja suhtaudut toisiin ihmisiin paremmin. Mielialasi on kohonnut, ja koet itsesi ja maailman uudella tavalla.”

Juoksemisen aloittaminen on aina pienoinen haaste ja alussa muutamat lenkit tuntuvat vaikeilta. Jo kaksi lenkkiä viikossa, niin kehitystä alkaa tapahtua. Kun pystyt juoksemaan ventilaatiokynnyksen, eli ns. puhetta muuttavan hengästymisen tason kynnyksellä ja vähän sen yläpuolella, tulee juoksemisesta nautinnollista. Jo yli puolen tunnin juokseminen nostaa mielialaa merkittävästi ja sen endorfiinia tuottava vaikutus tekee harrastuksesta koukuttavaa

Tänä päivänä puhutaan paljon arkiliikunnan ja hyötyliikunnan tärkeydestä ja niitä onkin tärkeä sisällyttää omaan elämään. Tutkimusten mukaan kuitenkin hyötyliikunnalla ei ole juuri vaikutusta mielialaan juoksun tavoin, ja kaikista suurimmat vaikutukset syntyvät tavoitteellisesta kuntoilusta. (Juoksu on parasta terapiaa kirjassa siteerattu tutkimus: M. Reichert et al. Exercise versus Nonexercise Activity)

Tavoitteeni on auttaa sinua tulemaan tavoitteelliseksi kuntoilijaksi ja kehittymään siinä!

“Kun oppii sietämään fyysisen rasituksen aiheuttamaa stressitilaa, sietää jatkossa paremmin kaikenlaista stressiä, myös psyykkistä.” (J. Carson Smith, Marylandin yliopisto)